Essee

Yhteiskunnallisen tilanteen vaikutus sensurointiin

Väinö Linnan kirjoittama Sotaromaani on julkaistu vuonna 2000. Se on alkuperäinen versio aiemmin sensuroidusta Tuntematon Sotilas -teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1954. Sotaromaanissa on merkitty kursiivilla ensimmäisissä painoksissa poistetut kohdat. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Suomen jatkosotaan 1940-luvulle. Teos kertoo suomalaisen konekivääri-komppanian kokemuksista jatkosodassa. Esikuvana toimii kirjoittajan, Väinö Linnan oma sodanaikainen yksikkö jalkaväki-rykmentti 8.

Jatkosodan aikaan ja jälkeen Suomen yhteiskunnassa elettiin hektistä aikakautta. Talvisota oli ohi ja jatkosota käytiin melkein heti sen perään 1940-luvun alkupuolella. Suomi oli tuohon aikaan vajaan neljän miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta eli maatalous kuului merkittävästi yhteiskunnan kuvaan. Sodan loppuessa tilanne ei heti helpottanut, vaan sen jälkeen yhteiskunta piti vähitellen rakentaa uudelleen toimivaksi. Lisäksi sodan jälkeen koko loppu vuosikymmen oli niin sanottua vaara vuosien aikaa, koska pelättiin Suomen muuttuvan Neuvostoliiton valloituksen myötä kommunistiseksi valtioksi. Taiteessa, kirjallisuudessa ja musiikissa vältettiin pitkään sota-aiheita, ja tämä selittääkin sen, miksi Sotaromaaniakin on haluttu sensuroida alunperin.

Toisaalta ei ole mikään ihme, että Sotaromaania on tuohon aikaan haluttu sensuroida, sillä vanhemmille sukupolville Suomen sota-ajat ovat vielä tänä päivänäkin herkkä aihe. Kansalaisia on haluttu luultavasti suojella sodan kamaluuksilta vähättelemällä ja kaunistelemalla sitä, jotta sekä kotona että rintamalla jaksettaisiin. Tämän voi huomata sensuroinnissa esimerkiksi siinä, että monia Suomen armeijaa, sodan ylintä johtoa ja itse sotaa arvostelevia kohtia poistettiin. Sodan aikaisessa yhteiskunnassa kotonakin elämä oli tavallista raskaampaa, sillä kaikki työnteko, kodin- sekä lastenhoito jäivät naisten taakaksi. Tämän vuoksi Sotaromaanin kaltaista karua realistista tekstiä suoraan sodasta ei haluttu kansalaisten luettavaksi.

Kirjan sensurointiin vaikutti varmasti myös Suomessa käynnissä olleet vaara vuodet. Suomi todella pelkäsi itsenäisyytensä menettämistä Neuvostoliitolle, eikä siksi halunnut ottaa minkäänlaista riskiä provosoida naapurivaltiotaan lisää. Tämä epävarmuus näkyy vielä nykypäivänä Suomen ja Venäjän välisenä kireytenä. Neuvostoliittoon viittaava sensuroitu kohta on esimerkiksi sivulla 413, jossa venäläisiä kutsutaan vihollisiksi. Uskonto vaikutti myös sensurointiin, sillä kirjalla ei haluttu provosoida kirkkoa. Tämän vuoksi siitä karsittiin kirkkoon ja uskontoon liittyviä repliikkejä, kuten sivulla 135 olevan repliikin kursivoitu kohta: "Kaipa tuo varmuuden vuoksi pyytel anteeksi molemmilta. Jeesukselta ja Perkeleeltä. Mistä sitä tietää, kumman joukkoon sitä joutuu." Kirkko on myös varmaan yksi syy, miksi alatyylistä kielenkäyttöä poistettiin kirjasta, esimerkiksi härskejä vitsejä ja kiroilua. Tästä esimerkkinä sivulta 202 on dialogi:

"Saatanan jätkä, älä makaa. Antaa hyssyttää vaan."

"Turpa kiinni. Minä en kanna enää."

"Sinä kannat saatana. Perkeleen pinnari."

Kokonaisuudessaan Sotaromaani on yksi Suomen merkittävimmistä klassikoista, sillä se on suoraa tekstiä Suomen historiasta ja tämän vuoksi varmasti koskettaa todella paljon suomalaisia. Suomen yhteiskunnallinen tilanne kirjan alkuperäisen julkaisun aikaan on vaikuttanut suuresti sensurointiin. Sotaromaani teosta ei varmasti olisi ikinä syntynytkään, jos sota olisi päättynyt toisin.

Teoksen taustatiedot

Voi olla todella vaikeaa ymmärtää teosta, joka on kirjoitettu monta kymmentä vuotta sitten, kun asiat olivat aivan erilailla kuin nykypäivänä. Varsinkin kursiivilla merkittyjä sensuroituja kohtia ei ole helppo ymmärtää, koska nykykirjallisuudessa tekstin kirjoittaminen on paljon vapaampaa. Taustatieto auttoi todella paljon ymmärtämään kirjaa syvällisemmällä tasolla. Esimerkiksi kun sai lisätietoa kirjailijasta Väinö Linnasta, ymmärsi kirjan realistisuuden paremmin. Hän on nimittäin itse ollut mukana talvi- ja jatkosodassa. Linna ylennettiin nopeasti alikersantiksi hyvien sotataitojensa vuoksi ja hänet komennettiin jatkosodan alkaessa Pietari Autin komentaman jalkaväkirykmentti 8:n ensimmäisen pataljoonan konekiväärikomppaniaan. Taustatiedon avulla pystyikin siis ymmärtämään, että hän kirjoitti kirjassa varmasti paljon myös omakohtaisista kokemuksistaan sota-aikoina.

Taustatieto teoksen sensuroinnista ja vastaanotosta helpotti myös ymmärtämistä. Kirja jakoi monenlaisia mielipiteitä, joidenkin mielestä kirjassa oli liian realistista kuvausta sodasta, mutta toiset taas ajattelivat sen olevan todella hyvä asia. Kirjassa on sensuroitu esimerkiksi sellaisia kohtia, jotka voivat olla uskonnollisesti tai poliittisesti provosoivia. Tämän vuoksi monia uskontoon ja kirkkoon liittyviä kohtia karsittiin. Teoksesta on myös poistettu paljon kohtia, joissa on alatyylistä kielenkäyttöä, kuten härskejä vitsejä ja kiroilua. Sensuuri ei halunnut myöskään, että kirjassa arvostellaan Suomen armeijaa tai ylipäätään itse sotaa. Tämä olisi varmasti voinut vahingoittaa siviilien epärealistista kuvaa sodasta ja muutenkin täysin realistinen kuva sodasta olisi voinut tuhota sotilaiden sekä kansalaisten sisua. 1940-luvulla ei ollut myöskään totuttu varmaankaan kirjoittamaan sodasta vielä niin realistisesti. Jotkut poistetut kohdat puolestaan kuvasivat ironisesti yhteiskuntaluokkien vastakkainasettelua sodan aikana. Myös sellaisia kohtia sensuroitiin, joissa hahmot puhuivat epäkorrektisti Neuvostoliitosta ja sen kansalaisista. Tämä johtui varmaan siitä, että haluttiin olla todella varovaisia, ettei Neuvostoliittoa provosoitaisi yhtään enempää.

Aloitus

Väinö Linnan kirjoittaman Sotaromaanin, tai siitä sensuroidun version Tuntemattoman Sotilaan, ymmärtämisessä saattaisi auttaa, jos tietäisi paremmin millaista elämä oli Suomessa jatkosodan aikaan. Joitakin kirjan kohtia on vaikea ymmärtää, koska kirja sisältää paljon esimerkiksi sota-sanastoa. Olisi hyvä tietää myös Linnan taustoista, esimerkiksi siitä, että onko hän itse ollut sotarintamalla ja viittaako kirja hänen omakohtaisiin kokemuksiinsa. Myös se voisi auttaa, jos tietäisi, miksi hän on alunperin halunnut kirjoittaa kyseisen teoksen. Sotaromaanista on myös aika vaikeaa ymmärtää, miksi sitä on alunperin pitänyt sensuroida. Tämän ymmärtämistä voisi helpottaa, jos tietäisi kirjan vastaanotosta jonkin verran ja tietäisi mitkä asiat olivat paheksuttavia 1940-luvun Suomessa. Myös suoria perusteluja siitä, miksi joitakin kohtia ei haluttu siihen jättää, olisi hyvä tietää.